Liikunta voi tarkoittaa melkein mitä vaan. Yhdelle liikunta on ankaraa suorittamista salilla ja toiselle metsässä kävelyä ja kolmannelle vaikkapa ystävien kanssa jääkiekon pelaaminen tai näitä kaikkea. Yhteinen tekijä kaikelle on hyvä mieli liikuntasuorituksen jälkeen.

Itse nautin suuresti kuntosaliharjoittelusta ja vaikkei varsinaisesta kehonmuokkauksesta olekaan ihan kyse, silti pidän muutoksen tunteesta kehossani, kun kehitystä tapahtuu vaikkapa olkapäälihasten kehittyessä näkyvästi. Päällimmäisenä kuitenkin on se hyvän fiiliksen tunne harjoitteiden jälkeen. Selkeä jaksamisen lisääntymisen ja virkeyden tunne itsessä.

Tässäkin on pieni kääntöpuolensa. Itse olen hyvin addiktoituva ja joudun toppuuttelemaan itseäni, etten treenaisi liikaa. Olen siis melkoisen on-off tyyppi mutta kuitenkin hyvin pitkäjänteinen ja omistautuva tekemilleni rakkaille asioille.
On siis hyvä muistaa, että liikunnan tulisi olla hauskaa, ei sitä kuuluisaa pakkopullaa.

On niin oikein jättää väliin joitain päiviä, jos töissä on ollut raskasta, haluaa tavata ystäviään tai vaikka katsoa leffan Netflixistä. Oikeastaan pikku lepo tekee oikein hyvää, itse asiassa sellaisen tarve saattaa olla jopa merkki ylirasituksesta. Sellaistahan me emme kaipaa, elämä on muutenkin jo puuhakasta ja ainakaan liikunnan ei tulisi sitä liikaa kuormittaa. Olen huomannut itsestäni, viikon paussi salilla käymisestä tai kuntopyöräilystä on todellakin kehitystä ja fiilistä edistävä asia. On aivan eri fiilis sitten taas aloittaa jumpat taas eikä viikon parin paussi todellakaan hukkaa sitä mahdollisesti jo kasvanutta hauista mihinkään tai juoksukuntoakaan.

Itselläni viime syksynä meni viikkotolkulla levätessä kun olin BB-talossa ja se oli ikään kuin pakkolepoa salihommista. Kotiin Juustolagymille päästyäni, oli super-mahtavaa alkaa jumppaamaan ihan punteilla ja voin kyllä hyvällä omallatunnolla sanoa että, olen kyllä parhaimmassa kunnossa ikinä tänä päivänä. Siihen on isona vaikutuksena levon, harjoitteiden ja hyvän ruokavalion yhteisvaikutus.

Pelkästään nuo edellä mainitutkaan ei kuitenkaan ole olleet taikana vaan myös oma, rauhallinen mieli. Olen kyllä toki Ihan Timoissa yli puolet päivästäni mutta samalla silti nykyään niin rauhallisin ja luottavaisin mielin tulevaisuudestani. Olenhan vasta 54-vuotias ja elämä edessä ja taas kaljukauden jälkeen tukkakin takana😊

Jeb! Not dead yet😀🤘

Elämä kun on hitsin suuri seikkailu ja se seikkailuhan alkaa miniseikkailuna joka aamu uudestaan ja uudestaan. Nautitaan siis pienistäkin asioista päivissämme, niistä koostuu se jännä ja antoisa elämämme. Muuten hei, ne päivän seikkailut huomaat paremmin ja pystyt ottamaan ne paljon kirkkaammin vastaan ja niistä osaat nauttia, kun on hyvässä fyysisessä kunnossa. Ei tarvitse olla kuitenkaan Super-Woman tai Super-Man! Liikunnan ei tule aiheuttaa meille stressiä vaan päinvastoin, lieventää sitä ja voinen sanoa, sen se tekee!

Liikutaan ja nautitaan liikkumisesta, oli se mitä tahansa. Pääasia on liikkuminen miellyttää just sinua!!!